Hyppytekniikkakoulutus

Hyppytekniikkakoulutuksessa koiran hyppäämisen teknisiä taitoja pyritään kehittämään sopivien harjoitteiden avulla. Harjoitteissa tärkeintä on niiden yksilöllinen sovittaminen kullekin koiralle sopivaksi, ja tähän koulutetut hyppytekniikkakouluttajat tarjoavat mielellään asiantuntemustaan.

Hyppytekniikkakoulutus voidaan aloittaa jo pennun kanssa ja se on oiva apu ennaltaehkäisemään erilaisia hyppäämisen ongelmia. Hyppytekniikkaharjoittelun avulla koira kehittyy taitavaksi ja itsevarmaksi hyppääjäksi. Hyppytekniikkaharjoitteet voivat tuoda apua myös silloin, kun hyppäämisessä havaitaan ongelmia.

Hyppytekniikkakoulutuksen tavoitteena on koira, joka hyppää taidokkaasti, mielellään ja rohkeasti. Hyppääminen on koiralle varsin fyysinen tehtävä, jossa on monia opeteltavia ja harjoituksilla vahvistettavia osataitoja. Hyppytekniikkaharjoittelun tuloksena koira oppii käyttämään kehoaan optimaalisesti hypyillä, hyppäämään tehokkaasti ja keholleen turvallisesti. Hyppäämisen arviointitaidot auttavat koiraa työskentelemään hypyillä nopeammin, varmemmin ja virheettömämmin. 

Hyppytekniikkakoulutus on tärkeää erityisesti agilitykoirille, mutta myös pk-koirat, toko-koirat kuin rally-tokokoiratkin hyötyvät systemaattisesta hyppäämisen harjoittelusta.

Suomessa hyppytekniikkakoulutus perustuu alunperin Susan Salon kehittämään menetelmään. Suomeen menetelmän on tuonut Vappu Alatalo, ja hänen opissaan valmistuneiden hyppytekniikkakouluttajien ammattitaidosta pääsee hyötymään tutustumalla heihin Kouluttajat-sivulla.

Hyppytekniikkakoulutuksen taustaa

Kiinnostus koirien hyppytekniikan kehittämiseen nousi 90-luvulla. Ensimmäinen perusteos ‘Jumping from A to Z – Teach your dog to soar’ (C.Zink & J.Daniels) julkaistiin 1996 USA:ssa, mistä tulevat myös parhaiten dokumentoidut hyppytekniikan taitojen opettamisen menetelmät. Myös Euroopassa on hyppytekniikkaa mietitty – yhtä systemaattisesti dokumentoituja menetelmiä ei sieltä kuitenkaan löydy.

Eri menetelmiä

Linda Mecklenburgin menetelmässä koira opetetaan ensin ylittämään este pudottamatta rimaa. Jatkoharjoituksissa koira oppii säätelemään hyppyjään ohjaajan antamien vihjeiden mukaan. Linda on ansioitunut kuvailemaan esteelle liian aikaisin ponnistamisen ongelmatiikkaa ja nimennyt ilmiön ”Early Take-Off Syndrome”:ksi (ETS). Lindan menetelmä on dokumentoitu kirjassa ’Developing Jumping Skills’ (Linda Mecklenburg, 2008).

Susan Salon menetelmässä koira opettelee ensin käyttämään kehoaan hypyillä oikein – käytännössä laukkaamaan oikealla tavalla esteiden yli. Oikea kehon käyttö löytyy hyvin matalilla hyppyjumppasarjoilla, joita suorittaessaan koira saa kokeilla erilaisia keinoja selviytyä sarjasta. Estesarjalta saamiensa tuntemusten perusteella koira harjoitusten edetessä korjaa kehon käyttöään kohti tehokasta, turvallista ja koiran anatomialle sopivaa tapaa suorittaa hyppääminen. Kun oikea kehon käyttö on opittu, menetelmä tarjoaa taidon ylläpitoharjoitteiden lisäksi laajan variaation harjoitteita, jotka kehittävät koiran arviointitaitoja. Susan Salon menetelmän tavoitteena on itsenäisesti hyppäämisen hoitava koira, joka paitsi osaa suoriutua hypyistä tehokkaasti ja turvallisesti, tekee sen itsevarmasti ja iloisesti. Susanin menetelmästä on julkaistu monia koulutus DVD:tä sekä harjoituskirja ’Jumping Grid Workbook’ (Susan Salo, 2014).

Hyppytekniikkakoulutus Suomessa

Vappu Alatalo opiskeli tiiviisti Susan Salon kursseilla 2005-2007 Kaliforniassa asuessaan. Ensimmäiset Vapun vetämät kurssit järjestettiin Suomessa kevättalvella 2006 Veikkolassa ja Turussa (järjestäjänä AllK9Sports/Mia Laamanen). 2007 alkaen Vapun vetämien hyppykurssien määrä hiljalleen lisääntyi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja 2010 lähtien hyppytekniikkakoulutusten määrä Suomessa on tasaisesti kasvanut. Suomessa koulutusta tarjosivat alkuvuosina myös Vapun kursseilla opiskelleet Ulla Kaukonen ja eläinfysioterapeutti Patricia Hirn. Keväällä 2014 kehitettiin agilityvalmentajille suunnatun hyppytekniikan kouluttajien koulutus, jonka tavoitteena on saada laadukasta hyppytekniikan koulutustarjontaa eri puolille Suomea.

Kouluttajakoulutuksia on järjestetty vuosina 2014, 2016 ja 2019 ja 2022. Niistä valmistuneiden yhteystiedot löydät Kouluttajat- sivulta.